Lainamarkkinat

Lainamarkkinat

Lainaa voi antaa ja ottaa joko yksittäinen ihminen (luonnollinen henkilö) tai juridinen henkilö kuten yritys tai pankki. Laina maksetaan takaisin sopimuksen mukaisesti joko kerralla tai vähitellen. Lainasta voidaan periä korkoa.

Lainasta syntyy velkasuhde. Lainanantajasta tulee velkoja, jolle laina on saaminen. Lainanottajasta tulee velallinen, jolla on velvoite huolehtia velan lyhentämisestä ja koronmaksusta. Jos kaksi tai useampi henkilö ottavat yhdessä lainaa, heti kutsutaan yhteisvelallisiksi (katso velallinen).

Jos lainanottaja on kuluttaja ja lainanantaja elinkeinonharjoittaja, laina katsotaan Suomessa kuluttajaluotoksi. Niitä koskevat erityissäädökset.

Laina-aika

Lainoja on eri pituisia. Lainan pituus sovitaan lainanottajan ja lainanantajan kesken. Lyhytaikaisia lainoja ovat esimerkiksi pikavipit. Pitkäaikaisia lainoja ovat muiden muassa asuntolainat. Niiden keskipituus Ruotsissa oli 140 vuotta vuonna 2013, mikä johtui siitä, ettei lainoja juuri lyhennetty.

Lainakorko

Korko on sovittu osuus lainasummasta. Laina voi olla kiinteäkorkoinen tai vaihtuvakorkoinen. Koron määrä tai korottomuus sovitaan lainasta sovittaessa.

Suomessa velka on lähtökohtaisesti aina koroton, ellei muuta ole sovittu eikä laista tai kauppatavasta muuta seuraa. Koroton laina on tavallinen sukulaisten välisissä velkasuhteissa ja markkinoinnin apuvälineenä myytäessä tuotteita velaksi. Tavallisesti laina on kuitenkin korollinen.[4]

Koron yleinen laskutapa on ”vuotuinen korko”. Nykyään kaikissa lainoissa näytetään myös niin sanottu todellinen vuosikorko, jonka tarkoituksena on antaa oikea kuva lainan hinnasta kuluttajalle. Todellinen vuosikorko sisältää kaikki lainaan liittyvät kustannukset kuten aloitusmaksun, korot, marginaalin sekä kuukausittaisen tilinhoitomaksun.

Korkoa ei Suomessa lähtökohtaisesti lisätä pääomaan. Lainasopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että korko lisätään pääomaan, jolloin syntyy eksponentiaalinen korkoa korolle -vaikutus.[4]

Mikäli laina-ajan, lainan koron ja takaisinmaksun tavan sekä aikataulun määrää lainanantaja yksipuolisesti, menettely voidaan katsoa koronkiskonnaksi tai kiristämiseksi (vrt. sopimusoikeus).

Korkokatto koskee Suomessa alle 2 000 euron kuluttajaluottoja (pienlainoja). (Lähde: WikiPedia)